Kevät toi mukanaan kaikennäköistä ylimääräistä säätöä joten on kirjoittelut jäänyt vähemmälle. On ollut omien kanssa jos jonkinmoista murhetta, on ollut reenikoiraa, hoitokoiraa, töitä, toisia töitä, kotitöitä jajajaja...
Aloitetaan nyt vaikka Nokista. Nokin kanssa mentiinkin magneetin sijaan Talviolle. Talvio on aivan alansa huippuja ja ratkonut ennenkin näitä visaisia juttuja koirieni kanssa. Kauhuskenaario kävi toteen. Nokilla todettiin sama vaiva kuin Remulla jokunen vuosi taapäin, hermopinne selässä. Eipä siinä auttanut kuin harkita hetki, kuoppaan vai puukon alle. Päätös ei ollut edes vaikea koska koira on erityisen mieleinen ja ikääkin vasta 3 vuotta. Aika leikkaukseen oli siis nopeasti varattu. Leikkaus meni hyvin ja toipuminen aloitettiin useamman viikon remmilenkillä. Tähän asti on kaikki mennyt hyvin, Nokin jalkaan palautui nopeasti asentotunto ja kestää taas lenkkeillä. Kesä varovasti reenaillaan jälkeä ja tottista, syksyllä katsotaan sitten mitä selkä todellisuudessa kestää.
Mutta kuten tavallista, ongelmien määrä on vakio. Myyn siskoista yksi kävi välikuvilla vähän ennen kuin pennut täyttivät puoli vuotta. Siskolta löytyi ylimääräinen nikama selästä. Näimpä päädyin ottamaan välikuvat Myysta ja kaikki muutkin pentujen omistajat välikuvasivat omansa. Kuvissa Myyllä todettiin välimuotoinen nikama joka on luutunut toiselta puolelta suoliluuhun kiinni. Tämä on ongelmallinen koska luutuessaan voi painaa pahastikin selkärankaa mutkalle ja aiheuttaa skolioosin.
Vaiva aiheuttaa sen että Myyn tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Myy voi elää pitkän hyvän elämän tai voi olla jo vuosikkaana niin kipeä että elämä jää hyvin lyhyeksi. Olemme kuitenkin kasvattajan ja muiden pentujen omistajien kanssa hyvässä hengessä tätä työstäneet. Pennuista kaikenkaikkiaan kolmella todettiin muutoksia selässä. Kaikki kuitenkin jatkavat elämäänsä eteenpäin niin kauan kuin pysyvät oireettomina ja voivat viettää normaalia koiran elämää. Tällä hetkellä näyttää hyvältä, Myy liikkuu hyvin, sen lihakset ovat tasapainoiset eikä sillä ole mitään oireita. Suojelun päälle pistettiin rasti, suojelu on fyysisesti raskas laji enkä halua sitä tietentahtoen altistaa pahemmille ongelmille. Ainakin kaksi pennuista on jo ilmoitettu Helsingin Yliopistolle Hannes Lohen tutkimusryhmään. Vaikka vaivalle ei olekaan mitään tehtävissä eikä tämä minun koiraani korjaa, toivottavasti kuitenkin pystymme tarjoamaan tutkimusryhmälle tärkeätä tietoa ja sitä kautta auttamaan tulevaisuuden koiria. Lisätietoa kiinnostuneille aiheesta
http://www.koirangeenit.fi/projektit/tutkimusprojektit/luustosairaudet/valimuotoinen-lanne-ristinikama/
Ja koska olemme päättäneet ettei anneta tämän haitata elämää niin Myyn kanssa olemme käyneet pyörähtämässä jo kennelliiton epävirallisessa pentunäyttelyssä. Myy oli Rop pentu ja siitä tykättiin kovasti. Tuomari kehui rakennetta sekä liikettä.
Viikko sitten pyörähdettiin Remun, Nuun ja Myyn kanssa match showssa. Tulos oli parempi kuin odotinkaan, Remu veteraanien kakkonen, Nuu isojen punaisten kakkonen ja Myy pentujen kolmonen :) Palkinnot oli vielä huikeat, kerrankin sai oikeasti jotain tarpeellista.
Lähipäiviin mahtui myös saksanpaimenkoirien päänäyttely jossa Myy kävi veljensä Ahdin kanssa näytillä pentuluokissa. Molemmat olivat apukoulun priimuksia. Kumpikin oli sijoittumattomista koirista paras :D Saavutus oli kuitenkin hyvä koska taakse jäi vielä muutama oikein näyttelykoirakin.
Viime viikonlopun suurin saavutus oli ehdottomasti Nuun BH koe, kolme vuotta siihen meni mutta saatiin se läpi! Eikä jäänyt paljon moitteen sijaa, kaupunkiosuus meni aivan nappiin. Tottiksessa ainoiksi liikevirheiksi jäi istumisessa seisomaan nouseminen kun tuomari siirtyikin yhtäkkiä koiran ohitse takaa etupuolelle. Nuu ei kuitenkaan siirtynyt paikaltaan ja palasi istuma-asentoon kun pääsin vierelle. Luoksetulossa meni eteentulon sijaan sivulle suoraan mutta tällä koiralla ja bh kokeessa nämä ovat minimaalisia kauneusvirheitä :)
Ali on viettänyt leppoisaa elämää. Ali pääsi viikon lomareissulle pentunsa Ninjan omistajien luo kun Ninja oli meillä treenattavana. Ali pääsi paikkoihin joihin en ole itsekään jalallani astunut mm. Helsinkiin Stockmannille shoppailemaan :D Meressa uinti ja veneily näytti myös Alilta sujuvan.
Itse sivistin itseäni Dobo koulutusohjaajakurssin verran. Olen nyt siis virallisesti pätevä vetämään dobotunteja. Dobo on siis laji missä tehdään kaikennäköisiä jumppaliikkeitä ovaalin muotoisen pallon päällä. Laji on hauska koska siinä on samalla tunnilla liikkeitä koiralle, ohjaajalle sekä yhdessä tehtäviä liikkeitä.
Nyt sitten vaan annetaan ajan kulua, Nokin parantua ja Myytä seuraillaan. Harrastusmielessä täytyy tietysti pohtia jatkoa ja jatkajia mutta eiköhän nekin aikanaan selviä.
Noki nukkumassa leikkausta odotellessa
Myy, tuo pieni prinsessa
Myyn selkäkuvat
Nuu
Possut diggaa rikkaruohoista
Nuun BH treeniä
Remu ja Nuu mätsäripalkintojen kanssa
Noki
Myy ja näyttelypalkinnot, pokaali vielä puuttuu kuvasta
Myy valmistautumassa näyttelyyn suihkun kautta
Myy harjoituskoirana dobokoulutusohjaajakurssilla
Remu ja keppi, vanha jaksaa vielä riehua
