sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Saksanpainajaisten talvipäivä













Siinäpä oli tämän kertaisen kameran ulkoilutuksen tulos. Kunhan ehdin, lisään myös galleriaan kuvia. Mutta kuten kuvista saattaa päätellä, on täällä ollut vuoden ensimmäinen ( ja samalla valitettavasti toistaiseksi myös viimeinen ) aurinkoinen päivä.

Alin vuosi alkoi heti vähän huonosti, viime sunnuntaina ihmettelin kun pentu oli kovasti vetämätön ja nukkui koko päivän. Edes iltaruoka ei innostanut syömisen jälkeiseen hepuliin. Maanantaina väsymys jatkui ja pentu tuntui jopa käteen melko kuumalta. Viimeistään se että pentuparka ei jaksanut vastustaa lämmön mittaamista, varmisti epäilykseni. Kuumettahan sillä, 39.8c pahimmillaan. Pikainen yhteydenotto siis eläinlääkäriin. Ohjeeksi saatiin lepoa ja lämmön tarkkailua. Epäilys keuhkokuumeesta piili taustalla. Onneksi kuitenkaan lämpö ei sen ylemmäs sitten noussut ja nukkumisella selvittiin Alin ensimmäisestä sairastumisesta. Merkillistä sinällään että en muista yhdenkään aikaisemman koirani koskaan sairastaneen mitään vastaavaa eikä pikaisen gallupin perusteella vastaavia tuttavapiiristäkään löytynyt. Mikä pöpö siis lie ollut.

Remun kanssa on päästy lopultakin hiihtokausi korkkaamaan kunnolla, parina päivänä ollaan käyty pikku lenkki huitasemassa. Ja kun ei taaskaan olla mitään ruumiin ulokkeita poikki saatu, koitettiin tänään jopa pimeässä. Koira luonnollisesti kytkettynä liinaan ja liinan toinen pää vyötärölle... Hetken huimasi metsässä kun puut pimeässä vilahteli ohi ja latua ei ihan hirveästi kerennyt nähdä. Tosin eipä se latukaan niin kaksinen ollut, mitä nyt ollaan itse hiihdelty tuolla pitkinpoikin. Että jos jollain on latukone ja kelkka komerossa niin saa tulla tekemään meille tänne latuja.

Reenaminen jäi viime viikolla aika vähiin kun yllättäen nakki päivävuoroon pariksi viikkoa viuhahti. Tänään otettiin vahinko takaisin ja tottista kentällä joka jätkän kanssa. Ja kaikkiin olen hyvin tyytyväinen. Tomppa on oppinut pikkuhiljaa hyppäämään, Ali ottamaan kontaktia ja Remu... no se on Remu. Mutta oli ihan hyvä sekin. Nyt sitten jäädäänkin innolla odottelemaan kaikkia kevään ja kesän seminaareja sekä leirejä. Jotenkin niitä näyttäisi kalenteriin taas löytyvän tiuhaa tahtia. Täytynee alkaa jättää anomuksia työnantajalle erinäisistä loma-ajoista.

perjantai 1. tammikuuta 2010

Joulu on lusittu ja Uusi vuosi alkanut...

...mutta mikään ei ole muuttunut. Kuusi selvisi pystyssä joulunpyhät, tänä aamuna se joutui poistumaan takavasemmalle nauttimaan talvimaisemista. Aaton kohokohta oli selkeästi kinkun syönti ja poikien pakettien availu. Voi sittä pillikuoroa kun paketeista paljastui vinkuleluja missä oli vielä täytteenä sitä niin ihanaa valkoista pumpulia mitä voi suolistaa lattiat täyteen.

Lunta on tullut harvinaisen reilusti, tänään päästiin Remun kanssa jo korkkaamaan hiihtokausi. Aamulla sukset varastosta voiteluun ja hiihtämään. Lopputuloksena suksivoidetta kodinhoitohuoneen katossa, lattiassa ja allekirjoittaneen hiuksissa sekä pari tippaa suksen pohjassa. Lisäksi sopassa yksi hajonnut CD-levykotelo. Ja kaikki tämä ennen kun on edes monot saatu jalkaan.. Hiihto itsessään sujui muuten hyvin mutta oli tuota pitovoidetta ( joka oli jähmettynyt kesän aikana niin että kaivoin veitsellä sen purkista ulos ), lipsahti sen verran suksen pohjaan ettei edes omassa pihassa olevaa alamäkeä päässyt lykkimättä alas. Kerran meinasi tukijalka pettää hiihtäessä mutta tilanteesta selvittiin täpärästi. Yhdet veriset pallit tosin saatiin taas aikaseksi. Remun viimetalvinen riesa on näköjään palannut. Lumi repii hänen nahkapallit vereslihalle. Häijyn näköistä kun munakarvat veressä hiihdetään.

Kuten arvata saattaa, sukset lenti iloisessa kaaressa takaisin varaston nurkkaan odottamaan että tuo voidemäärä rapisisi irti suksenpohjista ja uusi motivaatio hiihtämiseen löytyy. Voi vierähtää tovi jos toinenkin sitä odotellessa. Keskityttiin sen jälkeen rillutteluun ja kuvaamiseen.


Tomppa ja Ali eli Majakka ja Perävaunu

Luminaamojen juoksukisat

Luminaamapennun lentoonlähtöharjoitus.

Tassu eteen ojenna ja kieli suusta ulos kurkota