Kuten tavallista, itku pitkästä ilosta vai mikä se vanha viidakon sanonta olikaan. Viikonlopun huippuvire vaihtui eriasteisiin köhinöihin. Ensin alkoi Tomppa köhimään, sitten heräsin itse kurkku kipeänä. Ensin luulin Tompan saaneen nenäpunkin mutta koska pieni sniffailu vaihtui kunnon yskimiseen vuorokaudessa, päätin varata heti tiistaina sille ajan paikalliselle tohtorille. Tiistai aamuna jo ennen ajanvarauksen alkua, aloitti myös Remu köhimään. Ja kuinka ollakaan, kun olin varauksen saanut tehtyä, ei mennyt kuin tovi kun pahnanpohjimmainenkin jo köhi.
Kennelyskä oli siis saartanut meidän kotiimme. Koirat sekä omistaja kaikki kuumeessa, eri syistä tosin. Nyt vaan syödään jokainen omia lääkkeitämme ja odotellaan parantumista.
Einarin muutto kotiin on sujunut hyvin ja nyt vaan odotellaan että saadaan nuo kaveriasiat kuntoon pian. Siinä odotellessa Einari torkkuu ja ottaa aurinkoa :D
