Poikien omat aktiviteetit

Tänään pojat ovat olleet taasen hyvin omatoimisia. Aamulla ulkoiltiin, "ohjatusti" kylläkin. Vanha Rambopappakin intoutui riehumaan ja kouluttamaan nuorempiaan. Aivot on siis vielä nuoret vaikka fyysinen puoli pettääkin päivä päivältä pikkuhiljaa.

Omatoimisesti he kuitenkin varastivat päivällä minun aamupalanäkkileivän. Havahduin kun viereisestä huoneesta kuului rouskutus. Kaiken lisäksi viitsivät vielä vahtia noita ihania, kuivia näkkileipiä ettei kaverit varasta just sitä palaa minkä kukakin siitä kerkesi suuhunsa napata.

Illalla sain töihin kiukkusen puhelun, koirat saavat kuulemma alkaa maksamaan sähkölaskun. Tomppa ja Rambo olivat murtautuneet ulos heille varatusta huoneesta. Olin mukamas ovelana laittanut häkin oven eteen niin ettei sitä saa pois kun vetämällä sinne huoneeseen sisälle päin ja samalla kääntämällä toisesta reunasta. Voin kertoa ettei saksanpaimen mene tällaiseen yksinkertaiseen vipuun vaan tekee niinkun sen ei olettaisi ymmärtävän tehdä. Ulko-ovi oli siis selällään ( Rambo lienee tämän takana ), sisällä 11 astetta lämmintä ja kaikki lattialämmityksen termostaatit huutaa punaisena. Koirat oli kyllä kaikki tallessa ja vieläpä sisätiloissa. Olivat siis vaan taasen käväisseet ulkona ja palanneet sohvalle loikoilemaan. Kuka siis opettaisi nämä viisaat yksilöni sulkemaan oven sisälle tullessa??? Toisaalta tämä "kiukkuinen" osapuolikin oli loppuviimein eniten tyytyväinen siihen että koirat oli päässeet takaisin sisälle lämpimään eikä ovi ollut pamahtanut kiinni jättäen niitä ulos..

Takatalvi iski

Eilen alkoi mieletön lumipyry joka jatkui koko yön. Aamulla etsittiinkin sitten lumikolaa koirien avustuksella. Koirat oli kovasti sitä mieltä että hangessa bilettäminen on tosi paljon hienompaa. Sitä tehden sitten kolattiin polku ovelta autolle ja keskityttiin lumiriehuntaan. Alkaa näyttää pahasti siltä että hiihtämäänkin taas pääsisi, joten eiköhän tuohon loppuviikon ohjelmaan sellaistakin ainakin Remun kanssa koiteta mahduttaa.

Reenamisen voi tänään jättää lumitilanteen ja ajanpuutteen varjolla väliin. Palataan sitten loppuviikosta ruotuun siinäkin asiassa.

Lomaa odotellessa

Tänään ulkoiltiin urakalla vapaapäivän kunniaksi. Aurinko paistoi ja mutenkin oli kevään merkit ilmassa. Vauhtia riitti kuten tavallisestikin. Paikoitellen oli jopa hankiainen, tosin siitä eivät Remun pallit pitäneet. Siellä on siis alan harrastajille verijälki valmiina....

Vielä kun muutaman päivän sinnittelisin töissä, alkaisi pidemmät lomat ja koirailullekin jäänee enemmän aikaa.

Kultapojat ja ihmeparantuminen

Ilouutisia! Keskiviikona oltiin Tompan kanssa Kemiön pieneläinklinikalla lonkkakuvissa. Tuli todistettua että lonkkamaljat on ja kyynärätkin löytyy. Toisessa ihan vähän sanomista mutta ei missään nimessä paljoa eikä mitään vakavaa. Selkäranka kuvattiin harvinaisen tarkkaan. Useimmiten eläinlääkärit ottaa kuvan vaan lannerangasta mutta tämä otti ihan koko selkärangan. Mitään huomautettavaa ei selässäkään ollut. Eli sekä minä että kasvattaja ollaan tyytyväisiä.

Remulla oli torstaille varattu leikkausaika Turkuun koirakissaklinikalle. Salaa elättelin jo pari päivää aiemmin ettei palaa otettaisi koska korva oli alkanut hyvin kuivua. Toiveiseeni oli vastattu. Eläinlääkäri oli samaa mieltä ja perui leikkausajan. Patti on hävinnyt miltei kokonaan viikossa ja paikalla on enää noin 0.5cm halkaisijaltaan oleva rupi. Jatkettiin antibioottia vielä viikolla eteenpäin ja katselmoidaan tilanne uudelleen. Jos kasvainta jää vähänkin jäljelle, se poistetaan. Tällä hetkellä näppituntuma kuitenkin oli että ruven alla ei enää kasvainta olisi.

Tietkin ovat sulaneet ja kevät pikkuhiljaa saapuu. Nyt aloitetaan sitten armoton reeni AD:tä varten kun ei pakollista reenitaukoa tullutkaan korvan takia ( kop kop ). Ja jospa tuonne jäljen ihmeelliseen maailmaan pääsisi myös pian sukeltamaan. Siistiä!

Päivän päivitys

Jaahast, nyt olisi sitten galleriaan päivitetty jokunen matkakuva. Lisää saattaa vielä jossain kohti tulla mutta aika kattava kokoelma löytynee jo koirista.

Remun korva on alkanut hienosti kuivumaan antibioottien myötä. Nyt on pieni toivonkipinä että ennen leikkauspöytää vielä saataisi parempia uutisia...

Päivän korva

Tänään oli siis vuorossa retki Remun kanssa koirakissaklinikalle. Patin päälle kertynyt rupi poistettiin ja alta löytyi mätäkraateri. Samalla otettiin myös näyte mikroskoopilla ihasteltavaksi. Kommentti lääkärinlausunnosta: "Sytologisessa näytteessä runsas tulehduskuva, lisäksi histiosyyttisiä soluja. Vaikuttaa histiosytoomalta, mutta voi olla muuttumassa pahanlaatuiseksi koska kasvaa nopeasti".

Tulehduksen takia aloitettiin antibiottiikuuri ja aika leikkaukseen varattu ensi viikolle. Ikävä uutinen on se että kasvainta ei saa poistettua muutoin kun leikkaamalla palan pois korvasta. No saanhan sentään valita typistetäänkö suoraan poikittain vai viistosti korvan reunaa myöten. Täytyy koittaa lohduttautua ajatuksella että parempi pala korvaa kuin koiran henki jos kasvain äityy pahanlaatuiseksi.

Toivottavasti tuuri koirien suhteen alkaa kääntymään, vähän alkaa tuo ensi viikon Tompan lonkkakuvauskin jo aiheuttamaan paniikkioireita.

Joten tässä parempia päiviä odotellessa...

Karu paluu arkeen

Eilen siis kotiuduimme lomareissulta. Kotimatka sujui hyvin joskin koko sakki oli aivan poikki raskaasta lomailusta. On se vaan niin raskasta pitää hauskaa. Kuvia ilmestyy galleria pullolleen kunhan ehdin vähän jotain niille tehdä.

Tänään otettiin taas yhteyttä paikalliseen koiratohtoriin. Viime viikolla jo käytiin näyttämässä Remun korvaan ilmestynyttä pattia. Silloin patti oli vielä siistimpi ja epäiltiin että alkaa pienenemään itsekseen. Suunnitelma oli että otetaan tällä viikolla koepala ja lähetetään patologiseen tutkittavaksi.

Tänään kuitenkin pienen puhelinkonsultaation jälkeen tultiin toisiin ajatuksiin ja niimpä huomiseksi on aika Turkuun Koirakissaklinikalle varattuna. Toivottavasti poistaavat patin ja saavat vielä korvankin säästettyä. Alkaa olla sen verran noita lommoja tässä mun näyttelypuudelissa.

Ensi viikolla onkin sitten Tompan vuoro päästä tohtoriin. Pieni mies on tullut siihen ikään että lonkkakuvaus alkaa olla ajankohtainen. Sen jälkeen varataan aikaa taas tutkimaan lisää Tompan muita ongelmia, otetaan nyt kuitenkin ongelma kerrallaan työn alle.

Ranuan karhu

PS. Mulle ainakin on opetettu että kun kohtaa karhun, pitää mennä maahan makaamaan mahalleen ja laittaa kädet niskan taa...

Ratkiriemukas retki Ranualle

Torstaina oli tarkoitus käydä Ranuan eläinpuistossa poloja katsomassa ja mennä sieltä Ounasvaaraan laskettelemaan. Matka kuitenkin jäi sitten pelkkään eläinpuistoon ( kuinka ollakaan ) kun siellä oli niin paljon kaikkee.

Kuten kuvista näkyy, Ranuan kukko oli tullut tiensä päähän. Tai paremminkin Ranuan kukon pää oli tullut keskelle tietä.

Lisäksi olen melko varma että tuo talo on ihan mun itsetekemä ja näyttää muutenkin hyvin minun tyyliseltäni, kaikki on vinksin vonksin...

Tuli nähtyä jääkarhujakin sekä jotain mistä emme tiedä mitä ne oli.

Kotimatkalla pysähdyttiin jonkun järven jäälle. Sinne oli selvästikin meitä varten aurattu hieno jäätie. Koirat kävi bilettämässä siellä melko vapautuneesti....

Rovaniemi, kaksi lunta mutta porot on jossain talviunilla

Tiistaina lähdettiin kokka kohti Rovaniemeä. Kaksi ihmistä ja viisi koiraa, ratkiriemukkaan rentouttavaa siis. Matka onneksi sujui isommitta vaikeuksitta. Koiratkin malttoi lähes perille asti nukkua ja yö meni vuoron perään nukkuessa ja ajellessa.

Mökki oli positiivinen yllätys, odotukset ei ollut kauhean korkealla. Suurin pettymys ehkä olikin että puissa ei ollut tykkylunta ja yksi ainokainen poro nähtiin tulomatkalla. Missä v****** on kaikki porot???! Mökki kuitenkin kiva ja riittävän tilava myös tämän lauman kanssa.

Aamulla koirat ystävällisesti ilmoittivat kello 4.55 aamun saapuneen. Onneksi pienen ulkoilutuksen jälkeen jopa koirat suostui nukkumaan hetken lisää.

Tänään on lähinnä haettu ruokaa ( = sipsejä, makkaraa, siideriä, makkaraa, karkkia, makkaraa ja jotain muuta pientä ) sekä käytiin napapiirillä elikkä napiksella :)

Yritettiin myös ottaa kuvia koirista. Ulkona ei vaan aurinko paistanut joten kuvat oli lähinnä kauniita "sinisiä hetkiä". Mutta kuten näkyy, todistettavasti täällä on kaksi tai neljä lunta ja koirilla paljon omaa kivaa.

Huomenna oli tarkoitus mennä laskettelemaan joten todennäköisesti pitkä sairasloma tulossa. Kuitenkin molemmat ollaan oltu ihan just tuossa 15-16v sitten laskettelusuksilla.

Äiti-lapsi päivä

Remu vietti sunnuntaina aktiivista ja aurinkoista kevätpäivää. Ohjelmassa oli lähes tunnin ratsilenkki kera Einarin. Lenkiltä kotiuduttuamme lepoa vajaa tunti.
Siitä "äiti-lapsi päivän" viettoon Biitin ja Sagan kanssa. Urheiltiin puolentoista tunnin kävelylenkki ja nautiskeltiin auringosta. Remulle kävi tosin perinteiset ja pallit verillä tultiin kotiin. Alkaa todenteolla hirvittää tuo tuleva reissu tuonne lumen ja jään sekaan.

Viime viikko jäi vähän vähemmälle muutenkin koirailun ja reenailun suhteen kun nuo työkiireet häiritsi taas harrastelua. Onneksi työnantaja keksi tähänkin ratkaisun ja järjesti aikaa enemmän käyttööni ;) Huhtikuussa keskitytäänkiin siis urakalla harrastelemaan.