Maailma on erilainen koiraharrastajan silmin

Joulu tulla jollottaa. Pahimmat jouluhössötykset on jo hoidettu, isoimmat lammikot luututtu, puuro poltettu pohjaan, kuusi pystytetty ( jännittää vähän että kuinka monta tuntia mahtanee vaan pystyssä pysyä ), poikien paketit tehty ja huolimatta velloneesta sikalakohusta, kuollut sika on paiskattu uuniin.

Paljon on keretty viime päivinä touhuta, yksi viikonloppu vierähti Liljegren/Arfmanin tottisseminaarissa, reenattu on lähes päivittäin ja uusia konsteja otettu reppukaupalla käyttöön.
Ulkoiltu välillä keskenämme ja välillä totutusti Tanjan ja tyttöjen kanssa.
Iltaisinkin on päästy nyt reenailemaan kun käytiin shoppailemassa johtoa ja työvaloja.
Luntakin on tullut sen verran että suksia pääsee pian koittelemaan Remun kanssa. Ja jos tuon Tompankin opettaisi tänä talvena noihin hiihtojuttuihin.

Remun kanssa käytiin mevetissä tekemässä läjä erilaisia testejä ja kokeita tuon ikuisen kutinan suivaannuttamana. Nyt ainakin tiedetään että veriarvon on ok, ihossa ei vilise ketään, hiivaa ei ole ja sitä rataa. Eilen saatiin viimeiset testitulokset mutta ne odottavat vielä eläinlääkärin tulkintaa, ymmärtääkseni niissäkään ei mitään hälyttävää ilmennyt.

Ratsastamassakin koitettiin yksi ilta käydä. Kentällä hevosten valokuvaaminen ei ehkä sitten ollut mikään kuningasajatus. Ainakaan ruunien mielestä. Takakulmasta pukkiloikkaa kilvan kuka ennättää ensin kaatamaan epäonnisen kuvaajan. Onni kuitenkin oli myötä, kukaan ei lennähtänyt voltilla kerien selästä alas ja kuvaajakin ehti pakenemaan paikalta kun tilannenopeus kutakuinkin saatiin hallintaan. Henkilövahingoilta siis vältyttiin. Todistusaineisto kuvien kera turhakeruunien blogissa.

Joulufiiliksen kruunasi tämän iltainen pulkkamäkiretki Tanjan kanssa. Pimeässä laskeminen on hiukan haasteellisempaa ja jokunen mäntypoloinenkin taisi matkalle sattua. Lisäksi tiensä päähän tuli yksi pulkka joka koki kunniakkaan lopun ja kaatui saappaat jalassa vielä viimeisillä voimillaan allekirjoittanutta mäkeä alas kiidättäen. Lunta saisi vielä vähän tulla ettei tarttis pyöriä pulkkaan virittää.

Elikkäs Joulurauhaa vaan kaikille lukijoille, ystäville, tutuille, sukulaisille, maanimiehille, kansalaisille sekä niille medbörjäreille.

Alla vielä pieni kuvakokoelma viime päivistä.

Veikkauksia, kuinka monta tuntia tämä kuusi pysyy pystyssä??

Tässä pennussa on joku vika, se ei nuku ollenkaan niin paljon ja sikeästi kuin pennun pitäisi. Tai sitten aika kultaa muistot :)

Remu lempipuuhissaan eli juoksentelemassa ees taas ja taas taas.

Todistettavasti meilläkin on lunta <3

Omalle pikku kentälle on saatu vihdoin valot. Nyt kelpaa reenata kun on A-este ja säädettävät hypyt. Ja meillähän reenataan, satoi tai paistoi.

Ali alias Mikko on aloittanut noutoreenit. Nuorena se on vitsa väännettävä.

Alin pakkaspäivän tuuletus. Olipa outoa kun täälläkin oli oikeasti pakkasta.

Jallis ja Ali, lasten touhuja.