Todistettavasti talvi on saapunut sitten viimenäkemän Kiikalaan. Tomppa mahtanee jo kuitenkin odottaa toukokuuta että nuo paakut sulais tassujen välistä.
Pääsääntöisesti ollaan kuitenkin nautiskeltu talvesta, ulkoiltu ja opiskeltu. Se urakka tosin onneksi saatiin tänään päätökseen ja meitsi on nyt Urheilukoirahieroja. Jos nyt ymmärtäis taas vähäks aikaa unohtaa kaikenmaailman haihattelut opiskelusta. Sata asiaa olis kyllä jo nyt mielessä mitä haluais vähän paremmin tietää.... Tai kenties vaihtaa alaa tyystin. Aika näyttää. Viimeinen koulureissu oli kuitenkin ikimuistoinen, varmasti myöskin painui kaikkien luokkalaisten mieleen. Ensimmäisenä päivänä pikkuherra Ali näytti kaikille kuinka helposti metallisesta näyttelyhäkistä pääsee ulos. Herra oli jätetty luokkaan ruokatunnin ajaksi. Kuitenkin nälkä ilmeisesti voitti koska kesken ruokailun huomasimme että pirkin koulun käytävää lompsottaa yksi pieni saksanpainajainen häntä heiluen kohti ruokalaa morjenstaa ruokailevia ihmisiä.
Toisena päivänä olivan herrat Ali ja Remu harjoituskappaleina tietyissä harjoituksissa. Herrat otettiin häkistä ja kaikki meni hyvin. Kunnes Remuherra keksi seinässä olevan peilin. Ja aivan varmana peilin ja ennen kaikkea sieltä vihaisesti tuijottavan saksansellasen täytyy olla vaarallisia! Ne täytyy tappaa! Niille kuuluu räyhätä ja peilistä tuijottavaa ja räyhäävää koiraa voi yrittää myös purra. Ja purra uudelleen koska sehän puree takaisin. Lopulta oli pakko pistää herrä häkkiin jäähylle koska peili meinasi hajota näiden kahden saksanpaimenen, Remun ja peilikuvan tappelusta. Ei auttanut mitkään rauhottavat otteet tai opettajan kehotukset "anna sen vaan katsoa sitä omaa kuvaansa". Ja koska isoveikka räyhää niin onhan pienemmän otettava mallia koska täällähän on selkeästi PANIIKKITILANNE. Että ainakaan tämän vuoden UKH opiskelijoista ei kukaan takuuvarmasti mene koirakauppaan ostaakseen saksanpainajaisen.
Päätökseen tuli myös tämän vuoden näyttelykausi Mäntässä. Ali komeasti kolmas omassa luookassaan. Eli Alin näyttelyvuosi on ollut hieno lukuisine onnistumisineen. Kiitos vaan kaikille ketkä siellä kehässä ovat jaksaneet juosta ja samaten kaikille ketkä ovat siellä kehän reunalla kannustaneet :) Ja Ali pahoittelee edelleen aiheuttamiaan unettomia öitä Ruotsin reissulla kesällä, häntä vaan laulatti niin lujaa yöllä. Nyt on hyvä pistää ensi vuoden ilmoja menemään hyvillä mielin.
Ali täytti syyskuussa myös 1v ja samaan rytinään käytiin kuvissa. Siinäkin onnistuttiin, kuvat palautui A/A ja 0/0 kennelliitosta. Eli riemulla ei oo rajaa kun on terve lonkkainen pikkujätkä.
Ja sitten pieni talvinen kuvakokoelma kaikkien iloksi tässä joulua odotellessa.
Kuuraparta Tomppa
Herralauma aamulenkillä
Ojassa oleva lumimäärä saattoi yllättää jotkut meistä
Ja pari talvista maisemaa tuosta pellolta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti