Tämän päivän ratsastusretki oli poikkeuksellinen. Oli selvästi valoisaa ( auringonpaiste tosin jäi edelleen kaukaiseksi haaveeksi ) eikä vettäkään tullut kun muutama pisara juuri ennen tallinpihaa. Muuten kyllä oli mielenkiintoista. Tanja oli lukenut netistä että kanervan syönti rauhoittaa hevosta. Tietysti hyväuskoisina kokeilimme tätä ja ruunat sai vaeltaa pitkin ohjin metsässä kanervia syöden. Einari popsi vahingossa liikaa puolukanvarpuja ja tuli myös todistettua niiden päinvastainen vaikutus hevoseen. Alkaa muuten pyörimään kuin puolukka siellä yhdessä paikassa ja pälyilemään taakse välillä loikaten pari metriä johonkin satunnaisesti valitsemaansa ilmansuuntaan. Eli ei puolukoita, kiitos. Ja siis toki on Aivan FAKTAA että tämä käytös johtui puolukoista. Spekuloimme myös toisella vaihtoehdolla, karhulla. Hylkäsimme kuitenkin ajatuksen koska siitä ei saatu mitään tieteellistä näyttöä.

Kiikalassa on kuitenkin toinen luonnon ihme, kamikazeoravat. Aamulla tallille mennessä loikkasi orava tielle ja alkoi juosta häntä ojossa autoani kohti. Matkaa oli reilusti joten Honda seis ja odottamaan oravan siirtymistä kävelijöille varattuun tilaan. Kuitenkin tämä kyseinen orava oli tavallista kovempi jätkä. Hän oli päättänyt vihata minua & autoani ja jatkoi itsemurhajuoksuaan autoa kohti. Tyyppi pinkoi aivan suoraan eturenkaiden välistä auton alle. Tai niin minä luulin. Odotin hetken että ehtii pois kuvioista ja jatkoin matkaa. Illalla minulle kuitenkin kerrottiin että autossani on edestä rekisterikilpi lommolla. Olen siis aivan satavarma että tällä pikku otuksella oli minimaiharit jalassa ja potkaisi mennessään rekisterikilven ruttuun. Täysin hän ei onnistunut iskussaan koska molemmat jäimme henkiin.

Illan pimennettyä ja vesisateen alettua korjasimme koirien kanssa päivällä sattunutta vahinkoa: hienoa ratsastusilmaa. Reenattiin tottista pimeässä, vesisateessa otsalampun valossa. Ihan aina ei nähty minne päin palkka lähti ja onko se koira yleensä ottaenkaan oikeassa kohti. Yritystä ei kuitenkaan puuttunut ja nyt voimmekin loppuillan hyvällä omallatunnolla loikoa tässä sohvalla....